Kiitos jakamisesta!

Epätavallinen talvi alkaa olla ohitse, toivottavasti. :) Eläinten kannalta talvi on ollut hyvä, tiloja on voitu tuuletella kunnolla päivittäin, eikä pakkasherra ole silloinkaan kurkkinut sisätiloihin… :)

Kissaherrat ovat muuttaneet jo päivärytmiään. Illalla tullaan usein sisälle vasta klo 23-24 maita ja aamutöihin lähtö saattaa olla jo klo 02, useimmiten 04. Päiväunet ja iltaunet otetaan pidemmät, usein sisällä. Yöllä erityisesti Alfred valtaa meidän pedin. Hän makaa keskellä kuin “Lohtaan rovasti”, välillä poikittain tassut höpsällään ylös ja alas. Jorkke tulee välillä masun kohdalle, mutta usemmiten jalkopäähän. Peitto pitää olla varpailla, muuten tulee kynttä…. :)

Angorakanilapset kasvavat. Pikkuset palleroiset tulevat aina vastaan katsomaan, millaista tarjoilua mami tuo. Kurkku on erityistä herkkua ja omena. Sylissä ei kauaa viihdytä, mutta iloisesti sinne tullaan. :) Inkalle odotetaan huhtikuulla poikasia. Hän teki jo pesää turhan varhain, siitä olikin tullut vahingossa vessa… :)

Suurihopeille ja wienerkaneille on odoteltu perheenlisäystä huhtikuun alulle. Elviiran poikaset syntyivät maaliskuun lopulla. Myytävänä olevista kaneista tulee kyselyjä melkein päivittäin, se on kesän merkki. Kesäkaneja meillä ei myydä, mutta pidemmän ajan lemmikiksi tai lihantuotantoon kyllä. Pyrin myös aina selvittämään millaiseen kotiin kanit menevät. Kun ei ole pakko myydä ketään, on vara valita pupusilleen hyvä koti. :)

Kanamaailmassa tapahtui maaliskuulla muutoksia. Joitakin kanoja pääsi kanojen taivaaseen eli pakastimen kautta meidän ruokapöytään. Uutta Alhon kannan maatiaiskanasukua on hautomakoneessa tulollaan ja meiltä lähti vaihdossa samanlainen satsi siitosmunia postin mukana. :) Muutoin elämä kanalassa jatkuu ennallaan, munia tulee milloin enemmän ja milloin vähemmän…

Karitsoja ei siis tänä vuonna tullut. Outoa ja harmillista, mutta totta. Päkä siis vain hengaili syksyllä pari kuukautta uuhien kanssa, eikä päässyt ehdottelua pidemmälle. No ei se mitään, kesäksi saamme varmastikin suomenlampaan karitsoja kasvatettavaksi ruokapöytää silmällä pitäen. Tulevaisuutta pitää miettiä, miten jatkamme lampaan kasvatuksen kanssa. Vaihtoehtoja on: voimme kasvattaa vain kesälampaita, joiden suku ei ole tärkeä tai sitten jatkamme maatiaslampaan eli kainuunharmaksen kanssa yhteiseloa vaihtamalla lampolan asukkaat tai ainakin osan heistä….

Kaiken kaikkiaan elämä rullaa Niemenmäellä ihan kivasti. Eläimet voivat hyvin, se on tärkeintä. Koronavirus ei ole meidän elämään vaikuttanut millään tavalla, työt ovat samat, mitä aiemminkin. Toinen Green Care- kurssini on meneillään. Olen pyöritellyt mielessäni erilaisia luontoa hyväksikäyttäviä hyvinvointipalveluja, joita voisin järjestää. Joidenkin palvelujen järjestämisessä on niin älytön byrokratia, ettei viitsisi alkaa tekemään laajoja pohjatöitä ja maksamaan kaikenlaisia lupa- ja tarkastusmaksuja kun ei tiedä onko asiakkaita. Korona-aikaan ei heitä ole ainakaan. Tämäkin asia selviää ajallaan. Hätäilemällä ei tule kuin vesipäisiä lapsia – taisi olla jokin vanha sanonta… Asiat ovat aina järjestyneet, niin ne järjestyvät tälläkin kertaa….

Mukavaa ja aurinkoista kevättä kaikille seuraajillemme!